Debal Engineering CAD

🚨🇮🇷IRAAN Saayintistoota Addunyaa Irra 1% qoodatte.

Yunivarsiitii Teeknooloojii Amirkabir Iraan irraa piroofeesaroonni 12 qorattoota addunyaa irratti sadarkaa olaanaa qaban keessaa %1 ta’uu isaanii gabaasni dhiheenya kana Dhaabbata Caqasa fi Hordoffii Saayinsii Addunyaa Islaamaa (ISC) irraa argame ni mul’isa. Sadarkaan kun ragaa Agarsiistota Saayinsii Barbaachisoo (ESI) irraa argame irratti kan hundaa’e yoo ta’u, kunis qorattoota hojiin isaanii karaa saffisa waamicha olaanaatiin dhiibbaa guddaa addunyaa irratti uume adda baasu.

Beekkamtiin kun qorannoo idil-addunyaa damee saayinsii adda addaa irratti mul’achuu fi dhiibbaa yunivarsiitichi qabu dabalaa dhufuu isaa kan calaqqisiisudha. Hayyoonni maqaa dhahaman Mohammad Rabiei, Fereydoun Moghaddas-Nejad, Gevork B. Gharehpetian, Heydar Ali Talebi, Mostafa Abbaaszadeh, Seyed Hossein Hassanian, Seyed Mojtaba Agha-Mirsalim, Mehdi Dehghan, Mohammadreza Eslami, Sajjad Jafari, Zahra Shari’aa-Niyaa, fi Mehrdad Abedi jedhaman.

Beeksisni kun agarsiistota bal’aa guddina saayinsii Iraan agarsiisan cinatti kan ba’edha. Daataan ISC dhiheenya kanaa akka agarsiisutti Iraan gahumsa maxxansaatiin oomishtoota saayinsii addunyaa 20n dursaa kan jirtu yoo ta’u, maallaqa qorannootiin wal bira qabamee yoo ilaalamu waraqaawwan sadarkaa idil-addunyaatti indeeksii ta’an baay’inaan oomishtee jirti.
Kana malees, Iraan bu’aa qorannoo baay’ee caqasame irratti sadarkaa addunyaa ishee cimsitee bara 2023 sadarkaa 8ffaa irraa gara bara 2025tti sadarkaa 6ffaatti ce’eera.Gaheen maxxansa ishee waraqaawwan baay’inaan caqasaman %10 keessaa tokkos yeroo walfakkaatu keessatti %14.1 irraa gara %15.9tti ol guddateera.

Pirezidaantiin ISC Mohammad Mehdi Alavian-Mehr oomishtoota saayinsii 20 ol’aanoo kana keessaa yeroo gamaaggamame keessatti agarsiiftuu kana keessatti bakka lama fooyya’iinsa kan argatte Iraan qofa ta’uu ibsuun, qabeenya daangeffame gara dhiibbaa idil-addunyaa mul’atutti jijjiiruu keessatti humna hawaasni saayinsii Iraan agarsiisudha jedhan.

🚀 Dandeettii teeknooloojii: Eerbaasiin helikooptara haaraa “U145” jadhamu kan balaliisaa malee fi Sammuu namtolcheen (AI)n qajeelfamu ifoomeera.

Dhaabbanni xiyyaaraa addunyaa irratti adda duree ta’e Airbus, helikooptara isaa haaraa, guutummaatti nama maleessa, “U145”, agarsiisa qilleensaa Barliin irratti, kan helikooptara milkaa’aa H145 irratti hundaa’e ifoomseera. Bu’aan teeknooloojii haaraan kun amma bifa qaamaa guutuu ta’een kan argamu yoo ta’u, dhuma bara 2026tti balaliisaa nageenyaan hordofamu waliin balalii yaaliif jalqabaa ni taasisa jedhamee eegama.

Xiyyaarri kun akka helikooptaroota barame irraa adda ta’ee teessoo balaliisaa ykn to’annoo harkaa hin qabu; Kanaa mannaa, guutummaatti of danda'ee akka balali'uuf kan qophaa'e yoo ta'u, sensaroota sadarkaa olaanaa fi galtee namaa qaba. Eerbaasiin akka jedhutti helikooptarri kun adda durummaan fe’umsaa fi dhiyeessii baay’ee geejjibuuf kan qophaa’e yoo ta’u, garuu sakatta’iinsa, ibidda dhaamsuu, deebii hatattamaa, ergama sakatta’iinsa hidhannoo raawwachuu fi diroonota biroof akka doonii haadhatti akka tajaajiluufis qindaa’uu danda’a.

Helikooptarri nama maleessa kun jalqaba bara dhufuu Awurooppaatti tajaajila guutuutti akka seenuuf kan karoorfame yoo ta’u, seenaa aviyeeshinii addunyaa sirna balalii of danda’e helikooptaroota gurguddoo irratti tarkaanfii guddaa ta’eera.

🇺🇸🚁Breaking :Balaa haleellaattiin helikooptarri US Apache jadhamu naannoo Galoo Galaana Hormuz kufe

Helikooptarri haleellaa waraana Ameerikaa AH-64 Apache kan naannoo Galoo Galaana Hormuzitti bobbaa waraanaa sadarkaa olaanaa irra ture kufuun ishee gabaafameera. Paayileetonni helikooptara kanarra turan lamaan hojii baraarsaa hatattamaa taasifameen osoo hin miidhamiin baraaramuu isaanii Pirezidaantiin Ameerikaa Doonaald Traamp fi maddeen waraanaa mirkaneessaniiru. Bakki balaan helikooptarri kun itti kufe fi sababni balaa kanaa hanga ammaatti ifatti hin ibsamne jedha gabaasni New York Times.

Prezidaant Doonaald Traamp buufata xiyyaaraa idil-addunyaa Niiw Yoork JFK keessatti gaazexeessitootaaf kennaniin balaliistonni kunneen fayyaa gaarii waan qabaniif miidhaan irra hin geenye, gabaasa qorannoo waraanaa bal’aan akka bahu ibsaniiru. Qorattoonni Ameerikaa balaan kun kufaatii teeknikaa ykn haleellaa humnoota Iraan naannichatti raawwatameen ta’uu isaa qorachaa kan jiran yoo ta’u, erga rakkoon kun ka’ee as helikooptarri waraanaa Ameerikaa naannichatti kufte isa jalqabaati.

Taatee waraanaa lubbuu namaa galaafate kun yeroo murteessaa waliigaltee dhukaasa dhaabuu Iraan fi Israa’el gidduutti taasifamaa jiruu fi waldhabdeen waraanaa Strait of Hormuz keessatti ol’aanaa ta’etti mudateera. Ameerikaan sochii Iraan duubatti deebisuufi dooniin daldalaa naannichatti akka hin geenyeef “Project Freedom” jedhamtu hojii galaanaa gaggeessaa jirti, helikooptaroota Apache, diroonii MQ-9 Reaper fi xiyyaarota waraanaa F-35 Addaa hidhate Bobbaaste jrti.

Yeroo Pirezidaanti Tiraamp Iraan waliin waliigaltee nagaa haaraa fi cimaa ta’e mallatteessuuf guyyoota muraasa qofatu hafee, mariin dippilomaasii akka milkaa’uuf tattaaffii guddaa taasisaa jiranitti, xiinxaltoonni siyaasaa taatee kun rakkoo Waashingitan fi Tehran gidduu jiru daran walxaxaa taasisuu danda’a jechuun yaaddoo qaban ibsaa jiru.

Pirojektii Guddicha Daandii Asphaltii Daayyee irraa hanga Maajo Naannolee Sidaamaa fi Oromiyaa Walqunnamsiisuun dadhaabbii Ummataa hirisu Xumurama Jira jadhame.
♦️
Huccuun magariisaa uumamni dachee Sidaamaa fi Oromiyaa irratti badhaate ijaaf ayyaana. Urgaa bunaa urgaa biyyee jiidha qabuun makamee qilleensi raafame, naannoon sun abdii mataa isaa waan sirbu fakkaata ture. Haataʼu malee, iccitii guddaan eebba uumamaa kana waggootaaf duubatti deebisee ture tokkotu ture, jechuunis qulqullina daandii gadhee taʼuusaa;

Yeroo darbe namoonni miilaan deemanis ta’e konkolaachiftoonni Daye irraa gara Mejo ykn Gerejaatti ka’an imalli isaanii “hanga si’ooliitti” akka ta’e gonkumaa hin dagatan turan;

Waggootaaf dadhabbiin, dhoqqee fi dafqa, imala sa'aatii afuriif nuffisiisaa... Keessattuu haadholii ulfaa fi maanguddoota dhukkubsatan karaa sanarra fe'uun rakkoo biraa ture. Bunaa fi ruuziin lafa baala qabu kana irratti biqilu, akkasumas albuudni lafa jalaa argamu gabaa ga’uuf “dhiitamuu” qaba ture.

Har'a garuu seenaan sun jijjiiramaa jira!

Amma daandii Daye-Girja-Melkadesta fi Meleka-Mejo bira darbitu sagalee dhageessan sagalee misoomaati;

Maashinariin guddaan TCJ Chaayinaa lafa qotuu fi wal qixxeessuu kan mul’atu yoo ta’u, gorsitoonni Istaadiyaa ammoo daandii qajeelaa fi qulqullina isaa akka eegu halkanii fi guyyaa hordofuun mul’atu;

Daandiin kun daandii asfaaltii idilee miti; garuu riqicha jaalalaa, daldalaa fi qunnamtii naannolee lamaan gidduutti;

Daandiin kun ammallee xumuramuu baatus (dhibbeentaa 63.4 ta'us) abdiin haaraan naannoo sanatti daraaruu eegaleera. Daandiin nuffisiisaa sa'aatii 4 hawwine sun, boru imala gammachuu sa'aatii 1 gabaabaa ta'etti jijjiiramuuf tarkaanfii muraasa qofatu hafe;

Daandiin kun baadiyyaatti meetira 10, magaalaa keessatti ammoo meetira 21 bal’achaa waan jiruuf magaalonni fiixee tokkoo hanga isa kaaniittis babal’achuun bareechuun isaanii waan hin oolledha;

Mootummaan Itiyoophiyaa baajata kanaaf birrii biiliyoona 1.5 ol invast godheera, har’a immoo fuula qonnaan bultootaa irratti kolfaa fi onnee daldaltootaa keessatti amantaa facaasaa jira.

Boru asfaaltiin kun guutummaatti yeroo dhaabbatu, Daye fi Mejo qaamaan qofa osoo hin taane dinagdeenis haala gaariin walitti makamu;

Bunni yeroon ni ga'a, albuudni saffisaan ni geejjiba, dhukkubsataan rakkoo tokko malee wal'aansa ni argata. Daandiin kun seenaa keessatti jijjiirama, sarara abdiiti!

Ministirri Muummee Abiy Ahimad ammayyaa fayyadamuun pirojektoota mana jireenyaa ijaaramaa jiran daawwatan

Walgahii idilee Mana Maree Ministirootaa hordofuun, Muummichi Ministeeraa Abiy Ahimad (PhD) iddoowwan ijaarsa mana jireenyaa qabeenya teeknooloojii ammayyaa fi saffisaa ta’een hojjetamaa jiran daawwachuu isaanii beeksisaniiru.

Muummichi ministeeraa daawwannaa kanaanis, iddoo ijaarsa kanaatti malawwan ijaarsa mana jireenyaa sadarkaa olaanaa fi ammayyaa sadii walitti makamuun akka itti fayyadaman ibsaniiru. Isaanis:

•Teeknooloojii maxxansaa 3D, .

•Ijaarsa sibiilaa safartuu ifaa dursee hojjetame, fi

•Mala ijaarsa mana konteenaraa.

Muummee ministiraa Dooktar Abiy Ahimad akka ibsanitti, teknooloojiiwwan ijaarsaa filannoo kunneen yeroo sirritti itti fayyadaman saffisii fi qulqullinni akka wal hin dhabne qabatamaan mirkaneessee jira. Manni jireenyaa qulqullina qabu ji’ootaafi waggoota osoo hin taane guyyootaafi torban muraasa keessatti ijaaramee xumuramuu akka danda’u kun ragaa jiraataadha.

Gosti hojii kalaqaa kun kutaa biyyattii kamiyyuu keessatti salphaatti hojiirra ooluu, fakkeefamuu fi babal’achuu kan danda’u yoo ta’u, kallattii sagantaa misooma mana jireenyaa biyyattii haalaan jijjiiruuf dandeettii qaba.

Mootummaan teeknooloojii mul’ata biyyaalessaa waliin walitti makuuf hojjechaa akka jiru kan hubachiisan Ministirri Muummee Dr. Abiyyi Ahimad, hojiiwwan qabatamaan akkanaa guddina ariifataa biyyattiin malu dhugoomsuuf kutannoon kallattii sirriirra akka deemaa jiranis mallattoo ta’uu ibsaniiru.

Hidha guddaa Laga dhaadhii Oromiyaa keessatti argama

Hidhi Laga dhaadhii hidha guddaa konkiriitii fi dhagaa guutee fi naannoo Oromiyaa Itiyoophiyaa keessatti argamu yoo ta’u, finfinnee irraa gara kaaba bahaatti tilmaamaan kiiloo meetira 30 fagaatee argama.

Bara 1960 hanga 1963 (1967 hanga 1971) kan ijaaramee fi Emperor Hayilasillaaseen kan eebbifame warshaan bishaan qulqulleessu hidhi kun dhiyeessii bishaan dhugaatii magaalichaa keessaa harka guddaa kan kennudha.

Dhugaawwan Ijoo fi Ijaarsa:

Bara Xumura: 1963 (1971)
• Olka’iinsa: meetira 44
• Dandeettii Kuusaa Bishaanii: Meetira kiyuubii miiliyoona 44
Dizaayiniin kan hojjetame: Giorgio Pietrangeli
• Hojii: Dhiyeessii Bishaan Dhugaatii fi Calaluu

Bishaan kun adeemsa qulqullinaa cimaa kan keessa darbu yoo ta’u, kunis gara magaalattiitti ujummoodhaan osoo hin darbiin dura dursee kilooriinii, seedimenteeshinii fi calaluu kan dabalatudha. Waggoota dhiyoo as hidhi kun sababa siltation fi elektiroo-makaanikaal dulloomuun deebisanii dhaabuu fi haaromsuu kan barbaachise ta’uu ibsameera.