Heltti

Miksi yhden ihmisen palaute palaverissa saa toisen puolustautumaan kuin kyse olisi elämästä ja kuolemasta?

Narsismi on somessa yksi puhutuimmista psykologisista ilmiöistä – m***a työelämässä siitä puhutaan yllättävän vähän. Ehkä siksi, että narsistiset piirteet ja hyvä johtajuus menevät helposti sekaisin: itsevarmuus, karisma, kyky ottaa tilaa ja tehdä päätöksiä. Organisaatiot palkitsevat usein juuri näitä ominaisuuksia.

M***a missä kulkee raja terveen itsevarmuuden ja haitallisen dynamiikan välillä?

Terapiassa-podcastin uuden narsismi-kaksoisjakson ensimmäisessä osassa aiheeseen pureutuvat kaksi psykologian tohtoria ja kouluttajapsykoterapeuuttia, joilla on yhteensä 50 vuoden kliininen kokemus: Heltin mielen ajatus- ja kehitysjohtaja Kati Kanninen (PsT) ja HUS:n linjajohtaja, dosentti Jan-Henry Stenberg.

Jakso sopii esihenkilöille, HR-ammattilaisille ja kaikille, jotka haluavat ymmärtää ihmismielen dynamiikkaa somekeskustelua syvemmin.

Kuuntele jakso: https://open.spotify.com/episode/0njxRLhY3svUlJ1vLENwTo?si=6AbeEM1KQSW7Y_4tFx9N6w

hashtag

Miten työterveyslääkäri eroaa yleislääkäristä?

Monelle saattaa olla epäselvää, mitä eroa on yleislääkärillä ja työterveyslääkärillä. Ero on kuitenkin merkittävä ja se liittyy vahvasti siihen, mitä vastaanotolla loppujen lopuksi hoidetaan.

🔹 Yleislääkäri keskittyy pääasiallisesti sairauden tai akuutin vaivan, kuten flunssan tai selkäkivun, hoitoon.

🔹 Työterveyslääkäri ottaa aina huomioon kokonaisuuden ja asettaa työkyvyn keskiöön. Hän pohtii kanssasi, miten olemassa oleva vaiva vaikuttaa arkeesi työpaikalla ja miten työtä voitaisiin tarvittaessa mukauttaa.

Työterveyslääkärit ovatkin paitsi lääketieteen, myös työn ja työelämän ammattilaisia. Heidän tavoitteenaan on pitää huolta siitä, että sinä voit hyvin sekä vapaalla että töissä.

Lue lisää Heltin työterveyspalveluista osoitteessa heltti.fi

Työelämä 12 vuotta sitten vs. tänään.

Kun katsoo taaksepäin, yksi muutos nousee ylitse muiden: mielenterveyden kuormitustekijät.
Niiden merkitys työelämässä on kasvanut valtavasti ja samalla työ on tullut entistä tiiviimmin kiinni meihin.
Kännykät eivät ole enää vain taskussa, vaan käytännössä osa käsiämme.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa tulevaisuudelle?
👉 Se haastaa sekä yksilöitä että organisaatioita miettimään, miten mielenterveyttä tuetaan entistä paremmin.

👉 Ja toisaalta se pakottaa kysymään: miten teknologiaa hyödynnetään viisaasti, eikä niin että se kuormittaa meitä lisää?

Näistä muutoksista ja niiden vaikutuksista keskustellaan -podcastissa.

Käy kuuntelemassa jakso, ja pohdi, miten sinä näet työelämän 12 vuoden päästä.
https://open.spotify.com/episode/0FDDbPppdoVIxbmbQ4l5Nv?si=PXuPOyi4T1C7AhN2mBNJcw

Parhaimmillaan työterveys ei ole irrallinen palvelu, vaan osa organisaation arkea ja johtamista.

Diakoniaopistolla työterveysyhteistyö näkyy erityisesti organisaatiotasolla:
🔹 työpaikkaselvitysten prosessit on saatu selkeämmiksi ja sujuvammiksi
🔹 vuosittaiset kyselyt tuovat arvokasta tietoa työyhteisön hyvinvoinnista
🔹 työterveyden palvelut on kytketty osaksi työhyvinvoinnin vuosikelloa

Kun hyvinvointia rakennetaan systemaattisesti ja tietoon pohjautuen, se tukee koko oppimisyhteisön jaksamista ja toimintakykyä pitkällä aikavälillä.